Kouluruoka, Mallioppiminen, Ruokakasvatus, Terveyden edistäminen, Tuuppaus

Tuuppaus – hyviä valintoja tukeva ympäristö

Perinteisesti väestön terveyden kohentamiseen tähtäävät interventiot, kuten myös ruokakasvatus ovat painottuneet tiedon jakamiseen ja parempien toimintatapojen opettamiseen. Edellä mainitut keinot ovat vaikuttavia lisäämään ihmisten tietoisuutta hyvinvointia lisäävistä ruokailutottumuksista, mutta ne eivät useinkaan ole yksinään kyllin tehokkaita muuttamaan terveyskäyttäytymistä ja elintapoja ainakaan pitkäkestoisesti (Bucher ym. 2016). Päivittäiset tavat ja ruokavalinnat ovat seurausta päätöksistä ja toimista jotka… Continue reading Tuuppaus – hyviä valintoja tukeva ympäristö

Jälkiruoka, Johdonmukaisuus, Lasten ravitsemus, Maistaminen, Oppiminen, Ruokakasvatus, Valikoiva syöminen

10 keinoa lisätä lasten kasvisten syöntiä

Lapsen ruokavalion laajentaminen on haaste monelle vanhemmalle. Erityisesti allergisten lasten pitkä lista vältettävistä ruoka-aineista johtaa helposti siihen, että monipuolinen kasvisten syönti on vähäistä. Yleensä lapsen kasvaessa lista kuitenkin lyhenee tai poistuu kokonaan.  Vie aikaa tottua uuteen makumaailmaan eikä kasviksista heti tule luonnollinen osa ruokavaliota. Lapsena opitut makutottumukset voivat vaikuttaa vielä aikuisiälläkin, ja ruokavalio jäädä helposti… Continue reading 10 keinoa lisätä lasten kasvisten syöntiä

Arki, Asenne, Kehotyytyväisyys, Mallioppiminen, Oppiminen, Ruokakasvatus, Ruokatavat

SYÖMISEN TAITO

Hyvään syömiseen sisältyy monenlaisia tekijöitä. Pelkkä ruokalautasen sisältö ei kerro millä asenteella ollaan syömässä. Syömisen taito (Eating Competence) on mitattavissa oleva ominaisuus ja nimensä mukaisesti taito, jonka kuka vain voi oppia. Suomessa vajaalla 60 % koululaisista on tämä taito (Tilles-Tirkkonen ym. 2015). Vanhemmat usein intuitiivisesti opettavat syömisen taidon lapsilleen omalla esimerkillään. Toisaalta vanhemman hyväntahtoinen pyrkimys… Continue reading SYÖMISEN TAITO

Lapsentahtinen, Oppiminen, Ruokakasvatus, Sormiruokailu

Sormiruokailu vai lusikkaruokinta?

Vauvalle omassa kehossa ja ympäristössä on paljon tutkittavaa ja opittavaa. Vauva on luontaisesti utelias ja sinnikäs oppiminen konkretisoituu monessa asiassa: kääntyminen, ryömiminen, konttaaminen, kävely. Samoin ruokavalion laajentaminen ja ruokailutaidot kehittyvät vähitellen ja muuttavat muotoaan läpi elämän. Kuitenkin tiedetään, että lapsena ja nuorena opitut syömistottumukset säilyvät melko muuttumattomina aikuisuuteen saakka. Lapselle voi luoda hyvät eväät aikuisuuteen… Continue reading Sormiruokailu vai lusikkaruokinta?

Arki, Asenne, Herkuttelu, Jälkiruoka, Johdonmukaisuus, Keskustelu, Mallioppiminen, Ravitsemuksen laatu, Ruokahetki, Ruokakasvatus, Ruokanautinto, Ruokatavat, Syömisen pulmat, Valikoiva syöminen

Syö nyt edes jotakin

Yhteinen ruokahetki on parhaimmillaan sosiaalinen, mukava yhdessäolon hetki. Keittiönpöydän ääreen kerääntyy lapsen ensimmäinen yhteisö, jonka aktiivinen jäsen hän saa olla. Sen, että lapsi syö, ei tulisi olla joukkoon pääsemisen tai yhdessäolon edellytys. ”Jos et syö, niin poistu pöydästä” – voi olla huono sääntö, jos haluaa lapsen nauttivan ruokahetken sosiaalisesta puolesta. Ruoka ei pääsääntöisesti ole vain… Continue reading Syö nyt edes jotakin

Asenne, Itsetutkiskelu, Johdonmukaisuus, Keskustelu, Mallioppiminen, Oppiminen, Ruokahetki, Ruokakasvatus, Ruokatavat, Vanhemmat

Ruokahetkien yhteiset toimintatavat

Lapsiperheessä vanhempien tulee puhua, puhua ja puhua keskenään. Kukaan ei lue toisen ajatuksia vaikka toki pienillä eleillä voidaan viestiä. Eleitä vain voi tulkita monella eri tavalla. Jotta lapsi ei pääse tilanteen herraksi, joka vetää vanhempia narusta asiassa jos toisessakin, on vanhemmilla oltava yhteiset toimintatavat. Muuten ruokakasvatuksesta tulee hankalaa ja kovin ristiriitaiset viestit voivat hämmentää lasta.… Continue reading Ruokahetkien yhteiset toimintatavat

Asenne, Johdonmukaisuus, Mallioppiminen, Oppiminen, Ruokakasvatus, Vanhemmuus

The perfect life is a perfect lie

Vanhemmuus on aina hyppy tuntemattomaan, vaikka valmistautuisi huolella. Tämän vuoksi elämä lapsen kanssa voi tuntua murenevan loputtomaksi epätietoisuuden viritelmäksi. On hyvä tietää, että kenenkään elämä ei ole täydellistä tai solju eteenpäin ennalta tehtyjen suunnitelmien mukaan. Sitä paitsi, minkälaista täydellinen elämä edes on? Opiskelukaverini taktiikka työssäoppimisjaksoilla oli hymyillä aina silloin, kun ei täysin ymmärrä mitä tapahtuu.… Continue reading The perfect life is a perfect lie

Asenne, Herkuttelu, Maistaminen, Mallioppiminen, Oppiminen, Rakasta ruokaa, Ruokakasvatus, Ruokanautinto, Tapa oppia, Tunnesyöminen, Uusien ruokien pelko

Herkuttele, ja anna muidenkin herkutella

Joulupyhiin, niin kuin kaikkiin juhlahetkiin, liittyy hyvä ruoka ja herkuttelu. Etenkin nyt, kun sokerilla on huono maine, herkuttelu voi herättää vanhemmissa erilaisia tunteita ja sitä kautta erilaisia toimintatapoja. Urheiluhallissa kuultua: Noin 10-vuotias telinevoimistelijatyttö kysyi kymmenen vuotta vanhemmalta valmentajaltaan ”onko siis niin, että joululomalla ei saa syödä karkkia?” Ja vastaus kuului: ”Kyllä, ehdottomasti ei yhtään karkkia”.… Continue reading Herkuttele, ja anna muidenkin herkutella

Lasten ravitsemus, Neofobia, Ravitsemuksen laatu, Ruokakasvatus, Syömisen pulmat, Uusien ruokien pelko

LASTEN RAVITSEMUKSEN HAASTEET

  Tämän hetken näkemyksen mukaan alle kouluikäisten lautaselle tarvittaisiin lisää tuoreita kasviksia, hedelmiä, marjoja, kalaa ja pehmeää rasvaa. Sokerin ja tyydyttyneen rasvan saantia tulisi vähentää. Tyydyttynyttä rasvaa lapset saavat eniten maitovalmisteista, liharuuista, viljavalmisteista ja rasvalevitteistä. Runsaasti sokeria, suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa sisältävät elintarvikkeet ovat usein napostelutuotteita. Lapset saavat lisättyä sokeria eniten mehuista, jogurtista, suklaasta, makeisista,… Continue reading LASTEN RAVITSEMUKSEN HAASTEET

Lapsentahtinen, Neofobia, Oppiminen, Ruokakasvatus, Tapa oppia, Uusien ruokien pelko

Ruokakasvatusideologian tausta: LAPSEN LUONTAINEN TAPA OPPIA

Ruokakasvatuksen perustana on ymmärtää kuinka lapsi oppii. Oppimisprosessit sisältävät erilaisia vuorovaikutuksen ulottuvuuksia. Kaikki ruokakasvatuksen menetelmät hyödyntävät lapsen luontaista tapaa oppia, koska samoin lapsi oppii ruuista ja syömään. Lapsi on luontaisesti utelias ja kokeilunhaluinen. Lapsi tutustuu pienestä pitäen ympäröivään maailmaan aistiensa avulla.