LASTEN RAVITSEMUKSEN HAASTEET

 

Tämän hetken näkemyksen mukaan alle kouluikäisten lautaselle tarvittaisiin lisää tuoreita kasviksia, hedelmiä, marjoja, kalaa ja pehmeää rasvaa. Sokerin ja tyydyttyneen rasvan saantia tulisi vähentää.

Tyydyttynyttä rasvaa lapset saavat eniten maitovalmisteista, liharuuista, viljavalmisteista ja rasvalevitteistä. Runsaasti sokeria, suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa sisältävät elintarvikkeet ovat usein napostelutuotteita. Lapset saavat lisättyä sokeria eniten mehuista, jogurtista, suklaasta, makeisista, maitojälkiruuista ja makeista leivonnaisista.

D-vitamiinin saanti oli riittämätöntä suurella osalla alle kouluikäisistä lapsista, koska yli 1-vuotiaat lapset eivät käytä säännöllisesti D-vitamiinivalmisteita.

Tiedetään, että päivähoidossa lasten syömisen pulmat ovat tavallisia. Näitä ovat valikoivuus, nirso syöminen, suun hienomotoriikkaan ja pureskeluun liittyvät pulmat sekä myöskin ruokarajoitukset ja ruoka-allergiat.

Pulmien taustalla voidaan nähdä se, että osalle lapsista etenkin kasvikset, marjat ja hedelmät ovat vieraita. Lisäksi uusiin makuihin, rakenteisiin ja ruokiin tottuminen tuottavat usein vaikeuksia.

Nykyajan trendinä voidaan nähdä, että lasten varhaiset aistikokemukset ovat muuttuneet ja yksipuolistuneet valmiiden purkkiruokien ja pikaruuan myötä. Osalle lapsista ruuan alkuperä on hämärä ja monet ruoka-aineet eivät ole tuttuja tai ruoka anonyymistyy.

Lasten lihavuus on yleistynyt merkittävästi jo alle kouluikäisillä. Se, mikä lasten ylipainossa on huolestuttavaa on se, että usein ylipaino siirtyy aikuisikään. On kuitenkin hyvä tietää, että ylipainoisen lapsen saavuttama normaalipaino säilyy yhtä todennäköisesti aikuisikään kuin niillä lapsilla, jotka ovat aina olleet normaalipainoisia. Sen minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. Lihavuus itsessään on riskitekijä moniin elintapasairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin ja 2 tyypin diabetekselle.

Yleisesti tiedetään, että imetyksellä on suojaava vaikutus lapsen kehitykseen ja terveyteen. Suomessa vain noin kolmasosa imeväisikäisistä täysimetetään vähintään 4 kuukauden ikään saakka. Kuitenkin suositusten mukainen rintaruokinta vähentäisi ylipainon riskiä ja on huomattavaa, että lisäruokien varhainen tarjoaminen on nähty lisäävän ylipainoa aikuisiässä. (Suositeltava imetys: täysimetys 4-6 kk ikään ja osittaisen imetyksen jatkaminen 1 vuoden ikään saakka)

Yhteenvetona voisi sanoa, että lasten ruoka-asiat ovat tulleet entistä tärkeämmiksi ja haastaneet etsimään lasten hyvän ravitsemuksen edistämiseen vaikuttavia keinoja. Väestön ravitsemus- ja terveyserot syntyvät jo varhaislapsuudessa. Lasten väliset erot ruokavalion laadussa ja ylipainon esiintyvyydessä ovat yhteydessä lapsen perhetaustaan, erityisesti äidin koulutukseen ja sosioekonomiseen tilanteeseen.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s