Miksi ruuasta pitää edelleen puhua?

Luin iltasatuja vanhasta Aapiskukosta (julkaistu vuonna 1938). Havahduin siihen, että tarinoissa tuotiin esille köyhyyttä ja ruuanpuutetta. Toistuvana teemana viimeinen leivänkannikka jaettiin muiden kanssa. Kuin olisi lukenut kaukaista historian kirjaa ja silti siihen on ollut helppo samaistua vain 80 vuotta sitten. Muutama vuosi Aapiskukon julkaisun jälkeen asetettiin laki turvaamaan koululaisille ilmainen kouluruoka, koska monet lapset olivat … Continue reading Miksi ruuasta pitää edelleen puhua?

Lasten huiputtaminen

Jokin aika sitten näin lehdessä mainoksen valmiista tomaattikastikkeesta (kts. kuva alla). Mainos oli käsittämätön. Minua pohdituttaa yhä, lisääkö se oikeasti myyntiä? Ajattelevatko vanhemmat todella samanlailla kuin mainoksen tekijät luulottelevat? Voi olla, että ylitulkitsen. Luen kuitenkin kuvan viestin näin: Lapset eivät syö riittävästi kasviksia. (Tämä on totta väestötasolla) Se johtuu siitä, että lapset eivät halua syödä … Continue reading Lasten huiputtaminen

Mielikuvilla myyntiä − hyvinvoinnin kustannuksella

Kaduilla, kaupassa ja netissä voi jälleen nähdä kokista juovan joulupukin. Voi myös huomata kuinka kuntosalibisnes pidetään elossa kauppojen suklaakonvehtivalikoimalla.   Monikansalliset elintarviketeollisuuden yritykset tienaavat hyvin. Ja miksipäs ei – kun teollisuusmaissa joku huomaa rajoittaa heidän tuotteidensa menekkiä esimerkiksi verotuksen keinoin, niin sitten voi surutta siirtyä kasvattamaan markkina-alaa kehitysmaihin. Syntyy koko maailman pelastava tuote, Diet Coke … Continue reading Mielikuvilla myyntiä − hyvinvoinnin kustannuksella

Tiedosta omat ennakkoluulosi − ennen kuin opetat ne lapselle

Minä en pidä kaikista ruuista. Tiettyjen asioiden ja ruokien suhteen olen kranttu. On jopa olemassa ruokia, joita en mielelläni maista, esimerkiksi silli ja tomaattimehu. Silti ymmärrän, että kaikki eivät ajattele samoin ja voin uskoa, että äidilleni silli uusien perunoiden kanssa on kesäherkku. Omat mieltymykseni eivät kuulu lapsille. Lapselle tulee antaa avoin mahdollisuus tutustua ruokamaailman ihmeellisyyksiin … Continue reading Tiedosta omat ennakkoluulosi − ennen kuin opetat ne lapselle

Suolistomikrobit motivoi monipuolisuuteen

Ulkoillessa lapseni alkoi kysellä siitä, miksi omenoita ja tomaattia saa syödä paljon. Tämän teeman ympärillä yleensä puhun kehon tarvitsemista rakennuspalikoista ja lapsentajuisesti mahassa olevien bakteerien ruokkimisesta. Yllätyksekseni kuitenkin sain vastattavakseni kysymyksen ”Ai, siksi kun ne on terveellisiä?”. No, näinhän se myös on. Seuraavaksi pohdin, missä yhteydessä 4-vuotias on kuullut terveellisyydestä, koska ei ainakaan kotona. Sana … Continue reading Suolistomikrobit motivoi monipuolisuuteen

Ei salaattia tarvitse tehdä

On ihailtavaa, miten monissa perheissä lämpimään ateriaan kuuluu aivan itsestään selvästi vihersalaatti. Itse nautin suunnattomasti lounasravintoloiden monipuolisista salaattipöydistä. Kun keskustellaan kasvisten syömisestä, jotkut voivat ymmärtää sen tarkoittavan sekasalaatin syömistä. Nämä kaksi asiaa eivät kuitenkaan ole sama asia, vaikka toki rinnakkaisia. Lapsille voi olla haasteellista syödä perinteistä sekoitettua salaattia. Kummallinen värisekoitus, jossa maut sekoittuvat toisiinsa. Lapsen … Continue reading Ei salaattia tarvitse tehdä

Ahmiako kaikki yhdellä kertaa

Syöminen on kivaa ja ruoka hyvää. Hyvä ruoka vieläkin parempaa. Mutta määrä ei korvaa laatua – ennemminkin toisinpäin. Mopo voi karata käsistä, kun vietetään erityisiä hetkiä juhlaruuan kera tai syödään poikkeuksellisen herkullista ruokaa. Se on taito, että osaa nauttia ruuasta ja laadusta. Tärkeä oivallus on se, että suuri määrä ei lisää mielihyvää ja että syömisen … Continue reading Ahmiako kaikki yhdellä kertaa

Lempeää tuuppausta ruuan parissa

Tuuppaus = tee hyvästä asiasta houkutteleva/haluttava/helppo Miten saisi luotua lapselle hyvän suhteen ruokaan? Miten hyvistä ruokavalinnoista saisi houkuttelevan? Hyvinvointiin ohjaava tuuppaus on huomaamattakin monessa perheessä arkipäivää. On hyvä muistaa, että tuuppauksessa aivan keskeistä on antaa valinnan vapaus! Siten vain voi vahvistaa lapsen sisäistä, kestävää motivaatiota. Pakottaminen tai lahjonta antaa vain hetkellistä motivaatiota, mutta ei edesauta … Continue reading Lempeää tuuppausta ruuan parissa

Stressitön joulupöytä

Älä stressaa syökö lapsi vai ei. Älä ainakaan joulupöydässä. Mielestäni kaikkea ei ole pakko maistaa, mutta kaikki saa olla esillä silmien edessä. Nenää voi kurottaa hieman alemmas, jotta haistaa paremmin. Niin, ja tutustumiseen kuuluu luonnollisesti nimen kertominen, ja mistä mikäkin ruoka on tehty. Jos lapsi ei edes maista lanttulaatikkoa tai savukalaa, SE EI HAITTAA! Perinteisessä … Continue reading Stressitön joulupöytä

Hyönteisiä lautasella

Ensi vuoden alusta hyönteiset ovat osa Suomen elintarvikemarkkinoita. Virallista uutista aiheesta voi lukea tästä. Hyönteisten syöminen herättää paljon tunteita, ennakkoasenteita ja mielikuvia. Mielenkiintoista on seurata, kuinka lapset alkavat suhtautua hyönteisiin ruokana. Aikuisille iso haaste on työntää syrjään omat ennakkoluulot ja antaa lasten tutustua hyönteisiin avoimin mielin. Ainakin useat lihantuottajat osoittavat rohkeutta ja avointa mieltä aloittaessaan … Continue reading Hyönteisiä lautasella