Johdonmukaisuus, Kouluruoka, Oppiminen, Ruokakasvatus

Ruokakasvatus – Niin kasvatatte mitä?

Tutkin alakoulun ruokakasvatusta, mutta olen huomannut, ettei asian esittäminen tällä tavoin kerro juuri mitään useimmalle. Omaksi harmikseni huomaan, että useimmat ruokakasvatuksen ulottuvuudet jäävät helposti täysin paitsioon. Osin ehkä siksi moni erityisesti yläkoulussa työskentelevä ei pidä itseään ruokakasvattajana.  

Käsitteen ’ruokakasvatus’ voi määrittä useilla tavoilla. Hyvin laajasti ajateltuna se on kaikkea ruokaan ja syömiseen linkittyvää viestintää, ohjausta ja toimintaa. Tutkimuksemme pyrki avaamaan tätä käsitettä määrittelemällä alakoulun ruokakasvatukselle teemat (ks. kuva alla) ja oppimistavoitteet. On hankalaa lisätä tai vahvistaa jotain koulun arjessa, ellei ole antaa konkretiaa siitä, mitä sillä oikeastaan tavoitellaan. Varsinkin siksi, kun kyseessä on ruoka, syöminen ja kehosuhde – ihmisyyden sydän, jotkut kasvatustavat voivat tuottaa juuri päinvastaisen tuloksen, kuin oli tarkoitus.

Ruokakasvatuksen teemat (Laitinen ym. 2021).

Ei ole kyse vain kouluruokailusta tai siitä, mitä löytyy kouluravintolan ruokalistalta. Ruokakasvatus on kokonaisvaltaista pedagogiikkaa, joka tarkoittaa sitä, että se ei rajoitu ennalta suunniteltuihin opetustilanteisiin. Koulun kulttuuri ja kouluympäristö voi edistää hyvinvointia ja ruokakasvatuksen tavoitteiden toteutumista. Käytännössä koulun kulttuuri rakentuu rehtorin johdolla. Joko tehdään ketterästi moniammatillista yhteistyötä kouluyhteisössä tai sitten ei tehdä. Mikäli yhteiset toimintatavat puuttuvat, oppilaat tekevät mitä opettaja sanoo ja viime kädessä tekevät sitä, mitä opettajakin. Olisi aika toteuttaa tavoitteellista ja suunnitelmallista ruokakasvatusta.

Tutkimuksessa määriteltiin 42 oppimistavoitetta, joista tärkeimmiksi osoittautuivat seuraavat:

Kuudennen vuosiluokan päätteeksi oppilas osaa…

  • suhtautua ruokaan myönteisesti ja tasapainoisesti (ruoka kiinnostaa ja on merkityksellistä, mutta ei koko ajan mielessä).
  • suhtautua omaan kehoonsa myönteisesti ja kunnioittaa erilaisuutta itsessään ja muissa.

Kuinka hyvin oppimistavoitteet nykyisin toteutuvat?


Tutustu tutkimusartikkeliin:

Laitinen AL, Tilles-Tirkkonen T, Karhunen L, Talvia S (2021). Food Education in Finnish Primary Education – Defining Themes and Learning Objectives Using the Delphi Technique. British Food Journal 123(13):404-427.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s