”Syö tai itke ja syö”

Olen lapsena saanut valita em. kahdesta vaihtoehdosta. Vanhemmat tahtovat aina hyvää ja ruuan antaminen on yksi isoimmista hoivan ja rakkauden osoituksista. Siksi voi ottaa joskus liian koville, kun lapsi ei syökään – ota vastaan antamaasi huolenpitoa. Toisaalta turhauttaa, kun olet nähnyt paljon vaivaa valmistaaksesi ruuan ja sitä ei edes maisteta. Oli miten oli, lapsen syömistä … Continue reading ”Syö tai itke ja syö”

Tiedosta omat ennakkoluulosi − ennen kuin opetat ne lapselle

Minä en pidä kaikista ruuista. Tiettyjen asioiden ja ruokien suhteen olen kranttu. On jopa olemassa ruokia, joita en mielelläni maista, esimerkiksi silli ja tomaattimehu. Silti ymmärrän, että kaikki eivät ajattele samoin ja voin uskoa, että äidilleni silli uusien perunoiden kanssa on kesäherkku. Omat mieltymykseni eivät kuulu lapsille. Lapselle tulee antaa avoin mahdollisuus tutustua ruokamaailman ihmeellisyyksiin … Continue reading Tiedosta omat ennakkoluulosi − ennen kuin opetat ne lapselle

Suolistomikrobit motivoi monipuolisuuteen

Ulkoillessa lapseni alkoi kysellä siitä, miksi omenoita ja tomaattia saa syödä paljon. Tämän teeman ympärillä yleensä puhun kehon tarvitsemista rakennuspalikoista ja lapsentajuisesti mahassa olevien bakteerien ruokkimisesta. Yllätyksekseni kuitenkin sain vastattavakseni kysymyksen ”Ai, siksi kun ne on terveellisiä?”. No, näinhän se myös on. Seuraavaksi pohdin, missä yhteydessä 4-vuotias on kuullut terveellisyydestä, koska ei ainakaan kotona. Sana … Continue reading Suolistomikrobit motivoi monipuolisuuteen

Ahmiako kaikki yhdellä kertaa

Syöminen on kivaa ja ruoka hyvää. Hyvä ruoka vieläkin parempaa. Mutta määrä ei korvaa laatua – ennemminkin toisinpäin. Mopo voi karata käsistä, kun vietetään erityisiä hetkiä juhlaruuan kera tai syödään poikkeuksellisen herkullista ruokaa. Se on taito, että osaa nauttia ruuasta ja laadusta. Tärkeä oivallus on se, että suuri määrä ei lisää mielihyvää ja että syömisen … Continue reading Ahmiako kaikki yhdellä kertaa

Ruokakasvatus 1920-luvulla

Lapsuuden klassikoihin kuuluvassa Jörö-Jukka kuvakirjassa on loistava esimerkki pelottelun kautta kasvattamisesta. Sitä voisi melkein sanoa uhkailuksi. Ainakin Velli-Vilhon tarina on koomisuudessaan nojaa uhkailun voimaan. Muistan, kuinka tarina oli yksi lemppareistani, koska se on karuudessaan hauska. Varsinkin runossa toistuva Vilhon repliikki saa nykylapsetkin nauramaan ja toistamaan sitä. "Nyt velliä en syö, en en! En velliä nyt … Continue reading Ruokakasvatus 1920-luvulla

Lempeää tuuppausta ruuan parissa

Tuuppaus = tee hyvästä asiasta houkutteleva/haluttava/helppo Miten saisi luotua lapselle hyvän suhteen ruokaan? Miten hyvistä ruokavalinnoista saisi houkuttelevan? Hyvinvointiin ohjaava tuuppaus on huomaamattakin monessa perheessä arkipäivää. On hyvä muistaa, että tuuppauksessa aivan keskeistä on antaa valinnan vapaus! Siten vain voi vahvistaa lapsen sisäistä, kestävää motivaatiota. Pakottaminen tai lahjonta antaa vain hetkellistä motivaatiota, mutta ei edesauta … Continue reading Lempeää tuuppausta ruuan parissa

Stressitön joulupöytä

Älä stressaa syökö lapsi vai ei. Älä ainakaan joulupöydässä. Mielestäni kaikkea ei ole pakko maistaa, mutta kaikki saa olla esillä silmien edessä. Nenää voi kurottaa hieman alemmas, jotta haistaa paremmin. Niin, ja tutustumiseen kuuluu luonnollisesti nimen kertominen, ja mistä mikäkin ruoka on tehty. Jos lapsi ei edes maista lanttulaatikkoa tai savukalaa, SE EI HAITTAA! Perinteisessä … Continue reading Stressitön joulupöytä

Hyönteisiä lautasella

Ensi vuoden alusta hyönteiset ovat osa Suomen elintarvikemarkkinoita. Virallista uutista aiheesta voi lukea tästä. Hyönteisten syöminen herättää paljon tunteita, ennakkoasenteita ja mielikuvia. Mielenkiintoista on seurata, kuinka lapset alkavat suhtautua hyönteisiin ruokana. Aikuisille iso haaste on työntää syrjään omat ennakkoluulot ja antaa lasten tutustua hyönteisiin avoimin mielin. Ainakin useat lihantuottajat osoittavat rohkeutta ja avointa mieltä aloittaessaan … Continue reading Hyönteisiä lautasella

Tuuppaus – hyviä valintoja tukeva ympäristö

Perinteisesti väestön terveyden kohentamiseen tähtäävät interventiot, kuten myös ruokakasvatus ovat painottuneet tiedon jakamiseen ja parempien toimintatapojen opettamiseen. Edellä mainitut keinot ovat vaikuttavia lisäämään ihmisten tietoisuutta hyvinvointia lisäävistä ruokailutottumuksista, mutta ne eivät useinkaan ole yksinään kyllin tehokkaita muuttamaan terveyskäyttäytymistä ja elintapoja ainakaan pitkäkestoisesti (Bucher ym. 2016). Päivittäiset tavat ja ruokavalinnat ovat seurausta päätöksistä ja toimista jotka … Continue reading Tuuppaus – hyviä valintoja tukeva ympäristö

10 keinoa lisätä lasten kasvisten syöntiä

Lapsen ruokavalion laajentaminen on haaste monelle vanhemmalle. Erityisesti allergisten lasten pitkä lista vältettävistä ruoka-aineista johtaa helposti siihen, että monipuolinen kasvisten syönti on vähäistä. Yleensä lapsen kasvaessa lista kuitenkin lyhenee tai poistuu kokonaan.  Vie aikaa tottua uuteen makumaailmaan eikä kasviksista heti tule luonnollinen osa ruokavaliota. Lapsena opitut makutottumukset voivat vaikuttaa vielä aikuisiälläkin, ja ruokavalio jäädä helposti … Continue reading 10 keinoa lisätä lasten kasvisten syöntiä