Ulkoillessa lapseni alkoi kysellä siitä, miksi omenoita ja tomaattia saa syödä paljon. Tämän teeman ympärillä yleensä puhun kehon tarvitsemista rakennuspalikoista ja lapsentajuisesti mahassa olevien bakteerien ruokkimisesta. Yllätyksekseni kuitenkin sain vastattavakseni kysymyksen ”Ai, siksi kun ne on terveellisiä?”. No, näinhän se myös on. Seuraavaksi pohdin, missä yhteydessä 4-vuotias on kuullut terveellisyydestä, koska ei ainakaan kotona.
Sana terveellinen on varmasti joskus ollut hyvä sana ja toki pyrkii levittämään hyvää. Itse kuitenkin välttelen sen käyttöä viimeiseen saakka. Mielestäni sana on kokenut pahan inflaation. Ensinnäkään se ei kerro konkreettisesti juuri mistään ja toiseksi se voi tarkoittaa ihan mitä vain haluaa. Monet huonotkin asiat esitetään terveellisinä. Sana luonnollinen on aivan samanlainen sana. Joka tapauksessa lapselle on aivan turha puhua jonkun asian olevan terveellistä, koska käsitteenä se on aivan liian abstrakti eikä oikein sovellu lapsen lyhytnäköisen ajattelun logiikkaan. Terveellisyydelle voi helposti vain luoda ärsyttävän kaiun – ainakin jos sitä hoetaan jatkuvasti. Silloin ehkä epäterveelliset valinnat alkavat tuntua houkuttelevammilta, koska eivät herätä ärsytystä.
Tykkään kertoa lapselle suolistossa/mahassa elävistä bakteereista (mikrobeista). Ensinnäkin se on aika kiehtovan kuuloista ja toiseksi myös innostavaa. Lapsi kuuntelee aika varmasti. Seuraavaksi voit kertoa hyvistä ja pahoista bakteereista. Hyvät bakteerit ovat eri värisiä ja mitä enemmän eri värisiä bakteereja mahassa on, sitä parempi. Tämän verran voi sanoa varmuudella suolistomikrobistosta: se on merkittävä tekijä hyvinvoinnillemme ja sitä parempi mitä kirjavampi joukko erilaisia mikrobeja suolistossa asustaa. Yksipuolinen ruokavalio köyhdyttää suolistomikrobistoa. Parhaiten mikrobistoa ruokkii kuitupitoisella ja värikkäällä ruokavaliolla. Eli lapselle voi sanoa bakteerien tykkäävän kaikesta tummasta (täysjyvävilja) ja eri väreistä (kasvikset, marjat ja hedelmät).
Ruokapöydässä maistamiseen/syömiseen kannustaa bakteerien ruokkiminen (yksinkertaistettu ajatusleikki, jonka lapsikin voi ymmärtää).
”Ehkä mulla ei tee mieli punaista paprikaa, mutta en ole vielä ruokkinut mun punaisia bakteereita ollenkaan.”
”Montaakos eri väristä bakteeria oot ruokkinut?” ”Sun ruskeat bakteerit ei oo vielä saanu ollenkaan ruokaa (esim. ruisleipä).”
Alla on kuva päivän aterioista. Arvatkaa mikä on yleinen kommentti, kun kuvaa katsoo ensimmäisen kerran?
”Ompa värikästä!” Joskus on hyvä vain katsoa annoksiaan ja tarkastella, löytyykö niistä värejä. Hyvä mittari monipuolisuudesta on värikkyys! Ja jos ei minun vuokseni, niin edes minun mikrobistoni elinvoimaisuuden vuoksi.
Hetki Ruualle 