Miksi ruuasta pitää edelleen puhua?

Luin iltasatuja vanhasta Aapiskukosta (julkaistu vuonna 1938). Havahduin siihen, että tarinoissa tuotiin esille köyhyyttä ja ruuanpuutetta. Toistuvana teemana viimeinen leivänkannikka jaettiin muiden kanssa. Kuin olisi lukenut kaukaista historian kirjaa ja silti siihen on ollut helppo samaistua vain 80 vuotta sitten. Muutama vuosi Aapiskukon julkaisun jälkeen asetettiin laki turvaamaan koululaisille ilmainen kouluruoka, koska monet lapset olivat … Continue reading Miksi ruuasta pitää edelleen puhua?

Stressitön joulupöytä

Älä stressaa syökö lapsi vai ei. Älä ainakaan joulupöydässä. Mielestäni kaikkea ei ole pakko maistaa, mutta kaikki saa olla esillä silmien edessä. Nenää voi kurottaa hieman alemmas, jotta haistaa paremmin. Niin, ja tutustumiseen kuuluu luonnollisesti nimen kertominen, ja mistä mikäkin ruoka on tehty. Jos lapsi ei edes maista lanttulaatikkoa tai savukalaa, SE EI HAITTAA! Perinteisessä … Continue reading Stressitön joulupöytä

HYVÄ SYÖMINEN

Syöminen on ihanaa ja hyvässä seurassa vieläkin nautinnollisempaa. Yleensä jotain on pielessä jos syömisestä häviää nautinto tai toisaalta jos elämässä ei ole mitään muita asioita josta saisi mielihyvää kuin ruoka. Mielihyvän puuttuminen itsessään on riski ylipainolle, koska silloin vähäisenkin ruokanautinnon saamiseksi on syötävä aina vain suurempi määrä. Hyvälle syömiselle lähtökohtana on tyytyväisyys omaan kehoon ja … Continue reading HYVÄ SYÖMINEN

Herkuttele, ja anna muidenkin herkutella

Joulupyhiin, niin kuin kaikkiin juhlahetkiin, liittyy hyvä ruoka ja herkuttelu. Etenkin nyt, kun sokerilla on huono maine, herkuttelu voi herättää vanhemmissa erilaisia tunteita ja sitä kautta erilaisia toimintatapoja. Urheiluhallissa kuultua: Noin 10-vuotias telinevoimistelijatyttö kysyi kymmenen vuotta vanhemmalta valmentajaltaan ”onko siis niin, että joululomalla ei saa syödä karkkia?” Ja vastaus kuului: ”Kyllä, ehdottomasti ei yhtään karkkia”. … Continue reading Herkuttele, ja anna muidenkin herkutella