Arjen ruokaelämyksiä lasten kanssa
Turhan lyhytkatseinen ensisijainen tavoite on saada lapsi syömään. Ja toimintatavatkin sitten muotoutuvat tukemaan sitä: uhkailu, lahjonta, kiristys. Mutta muuttuisiko toimintatavat yhtään, jos johtavana ajatuksena on myönteinen ruokasuhde ja että lapsi haluaa syödä hyvin. Tiedän, mitä ajattelet, kun istahdat lapsen kanssa ruokapöytään. Millä ilveellä saan tämän lapsen syömään tarjolla olevaa ruokaa? Inhimillisistä syistä ruokailujen ja ruokakasvatuksen… Continue reading Apua, lapsi ei syö!
Otsikko sen sanoo. Aivan varmasti minut voisi luokitella nirsoksi, varsinkin lapsena. Mutta niin kuin huomaatte, sana nirso kalskahtaa aikas negatiiviselle. Se on jotain, mitä ei haluta. Jotain, mikä on ongelma (minä=nirso=huono). Siksi onkin siirrytty käyttämään samasta asiasta käsitettä valikoiva syöminen, mikä on hyvä. Se on toiveikkaampi ilmaisu ja lähempänä ratkaisua eikä ongelma. Kiintoisa piirre ihmisessä… Continue reading Olen nirso
Tavatessani alakoulun opettajia, heidän huolensa on usein sama. Koululaiset eivät syö lounasta haarukkaa JA veistä käyttäen. Niin sanottu Amerikkalainen tyyli syödä pelkällä haarukalla on levinnyt myös tänne Suomeen. Itsekin huomaan usein pilkkovani annokseni valmiisiin suupaloihin, jonka jälkeen niitä on kätevä käsitellä vain haarukkaa käyttäen. Jos toivot, että lapsesi osaavat syödä kahta aterinta käyttäen, KATA PÖYTÄÄN… Continue reading Kata pöytään myös veitset
Jokin aika sitten näin lehdessä mainoksen valmiista tomaattikastikkeesta (kts. kuva alla). Mainos oli käsittämätön. Minua pohdituttaa yhä, lisääkö se oikeasti myyntiä? Ajattelevatko vanhemmat todella samanlailla kuin mainoksen tekijät luulottelevat? Voi olla, että ylitulkitsen. Luen kuitenkin kuvan viestin näin: Lapset eivät syö riittävästi kasviksia. (Tämä on totta väestötasolla) Se johtuu siitä, että lapset eivät halua syödä… Continue reading Lasten huiputtaminen
On hyvin ymmärrettävää, että haluaisimme lasten oppivan nopeasti maistamaan ja syömään (paljon). On kuitenkin niin, että paras tapa on antaa lapsen edetä omassa tahdissaan. On helpottavaa hyväksyä tämä. Silloin voi jättää pois kommentit ”voi kun sä söit niin vähän” tai ”saat leivän vasta kun oot maistanut ruokaa”. Lapsi oppii kyllä maistamaan, kun hyviä arkirutiineja toistetaan… Continue reading LOPETA ruualla palkitseminen NYT
Minä en pidä kaikista ruuista. Tiettyjen asioiden ja ruokien suhteen olen kranttu. On jopa olemassa ruokia, joita en mielelläni maista, esimerkiksi silli ja tomaattimehu. Silti ymmärrän, että kaikki eivät ajattele samoin ja voin uskoa, että äidilleni silli uusien perunoiden kanssa on kesäherkku. Omat mieltymykseni eivät kuulu lapsille. Lapselle tulee antaa avoin mahdollisuus tutustua ruokamaailman ihmeellisyyksiin… Continue reading Tiedosta omat ennakkoluulosi − ennen kuin opetat ne lapselle
Syöminen on kivaa ja ruoka hyvää. Hyvä ruoka vieläkin parempaa. Mutta määrä ei korvaa laatua – ennemminkin toisinpäin. Mopo voi karata käsistä, kun vietetään erityisiä hetkiä juhlaruuan kera tai syödään poikkeuksellisen herkullista ruokaa. Se on taito, että osaa nauttia ruuasta ja laadusta. Tärkeä oivallus on se, että suuri määrä ei lisää mielihyvää ja että syömisen… Continue reading Ahmiako kaikki yhdellä kertaa
Perinteisesti väestön terveyden kohentamiseen tähtäävät interventiot, kuten myös ruokakasvatus ovat painottuneet tiedon jakamiseen ja parempien toimintatapojen opettamiseen. Edellä mainitut keinot ovat vaikuttavia lisäämään ihmisten tietoisuutta hyvinvointia lisäävistä ruokailutottumuksista, mutta ne eivät useinkaan ole yksinään kyllin tehokkaita muuttamaan terveyskäyttäytymistä ja elintapoja ainakaan pitkäkestoisesti (Bucher ym. 2016). Päivittäiset tavat ja ruokavalinnat ovat seurausta päätöksistä ja toimista jotka… Continue reading Tuuppaus – hyviä valintoja tukeva ympäristö
Miten vapauttava lause! Se antaa lapselle vapauden valita itse, saada omakohtaisia kokemuksia ja paradoksaalisesti voi antaa motivaatiota jatkaa yrittämistä tai kokeilla. Vanhemman se toisinaan vapauttaa lapsen hallitsemisesta tai liialta kontrollilta. Toki pitää olla rajat. Elämässä on myös asioita, joita on pakko tehdä. Mutta niitä ei juurikaan ole ruokapöydässä. Ja jos ei millään halua istua ruokapöydässä… Continue reading EI SUN OO PAKKO SYÖDÄ
Tarkoitukseni ei ole puhua suolasta, vaikka siitäkin asiaa olisi. Runsas suolan saanti (10 g/päivä) nimittäin lisää kalsiumin eritystä virtsaan ja voi siten heikentää luustoa (Teucher ym. 2008). Eläminen mahdollisimman helposti ja vähällä vaivalla ovat toistuvia teemoja vastaanotolla, kun keskustellaan elintapojen muuttamisesta. Varsinkin silloin, kun puhutaan ruuanlaitosta ja ruuanvalinnasta. Itsekin tykkään arjessa tehdä helppoja nopeita ruokia.… Continue reading Työn ilo – elämän suola
Hetki Ruualle 