Perinteisesti väestön terveyden kohentamiseen tähtäävät interventiot, kuten myös ruokakasvatus ovat painottuneet tiedon jakamiseen ja parempien toimintatapojen opettamiseen. Edellä mainitut keinot ovat vaikuttavia lisäämään ihmisten tietoisuutta hyvinvointia lisäävistä ruokailutottumuksista, mutta ne eivät useinkaan ole yksinään kyllin tehokkaita muuttamaan terveyskäyttäytymistä ja elintapoja ainakaan pitkäkestoisesti (Bucher ym. 2016).
Päivittäiset tavat ja ruokavalinnat ovat seurausta päätöksistä ja toimista jotka perustuvat rutiineihin. Kognitiivinen psykologia esittää teorian (Dual Process Theory), jonka mukaan käyttäytymistä ohjaavat reflektiivinen ja automaattinen systeemi (Nornberg ym. 2016). Reflektiivinen systeemi käyttää rationaalista ajattelua ja tavoitteellista harkintaa, kun automaattinen systeemi on vaistonvarainen ja hyödyntää rutiininomaisuutta. Edellä mainitut systeemit voivat täydentää toisiaan tai olla ristiriidassa keskenään, ja selittävät sitä, miksi ihminen usein käyttäytyy toisin kuin tietää parhaakseen.
| Reflektiivinen käyttäytyminen | Automaattinen käyttäytyminen |
| + Tavoite-ohjautuva + Joustava + Rationaalinen (looginen) + Selkeiden uskomusten ja halujen motivoima |
+ Hyödyntää rutiininomaisuutta ja ennustettavuutta + Vapauttaa kognitiivisia resursseja muiden toimintojen käyttöön |
| – Hidas – Vaivalloinen – Metabolisesti kuluttava – Vie huomiokyvyn – Estää muun samanaikaisen kognitiivisen prosessoinnin – Tehoton erityisesti rutiininomaisessa toiminnassa |
– Joustamaton – Voi olla ristiriidassa tietoisten tavoitteiden kanssa ja johtaa ei-toivottuihin seurauksiin |
(Marteau ym. 2012)
Tämän teorian pohjalta syntynyt menetelmä tuuppaus (nudging) pyrkii vaikuttamaan automaattisen käyttäytymisen kautta. Tuuppauksella tarkoitetaan valintaympäristössä tehtyä toimea (nudge), joka ”tönäisee” haluttuun suuntaan. Tuuppaus ei siten lisää kieltoja tai pakota käyttäytymään halutulla tavalla, vaan pyrkii muuttamaan ympäristöä haluttua käyttäytymistä tukevaksi (Benartzi ym. 2017). Terveyskasvatuksen osalta se tarkoittaa sitä, että hyvinvointia edistävä käyttäytyminen tehdään mahdollisimman helpoksi ja houkuttelevaksi.
Tuuppaus pyrkii vaikuttamaan sen ympäristön eri osiin, jossa käyttäytyminen tapahtuu. Ympäristön eri osat ovat huone tai muu tila, ihmiset, ruoka, ilmapiiri tai tunnelma ja johtamisjärjestelmä. Tuuppaustoimet vaikuttavat ihmisten intuitioon, tunteisiin ja automaattisiin päätöksenteon prosesseihin. Tuuppaustoimien pyrkimyksenä on luoda jatkuvia toimintatapoja, jotka vähitellen siirtyvät kohderyhmän arkisiksi päivärutiineiksi. Tutkimuksissa tuuppaus on nähty kustannustehokkaana ja vaikuttavana tapana vaikuttaa väestön käyttäytymiseen ja tottumuksiin (Bucher ym. 2016, Benartzi ym. 2017, Cohn ja Lynch 2017).
| Keinoja vaikuttaa automaattiseen käyttäytymiseen yleisessä ruokapaikassa |
|
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä koulun voidaan ajatella olevan ihanteellinen ympäristö tuuppaukselle. Maksuton, monipuolinen kouluateria on jo itsessään tuuppausta (DeCosta ym. 2017). Kouluympäristössä on toteutettu tuuppausta kasvisten syönnin lisäämiseksi. Kasvisten syöntiä on eniten lisännyt monipuolisempi kasvisten tarjoaminen ja vaihtoehtojen lisääminen (Nornberg ym. 2016). Kasvisten ilmainen jakelu ei lisännyt merkittävästi niiden syöntiä, mutta kasvatti positiivista asennetta niitä kohtaan. Kasvisten syömisen helpoksi tekeminen (esim. salaattibaari) lisäsi niiden syöntiä. Myös isommat salaattilautaset tai kasvisannokset mahdollisesti lisäävät niiden syöntiä. Ruokavaihtoehtojen tuoteinformaatio ja ravintosisällön esittäminen ei sen sijaan lisännyt kasvisten syöntiä (Nornberg ym. 2016).
Suomalaisessa alakoulussa tuuppauksella voisi olla mahdollista pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi koululounaan monipuoliseen syöntiin, välipalojen laatuun ja veden juomiseen välitunneilla. Tuuppaus toimii täydentävänä menetelmänä olemassa olevien mallien rinnalla eikä poissulje perinteisten hyvinvointia edistävien toimien käyttöä (Benartzi ym. 2017). Tutkimuksen kohteena tuuppaus on vielä verrattain uusi ja tarvitaan vielä lisää tietoa erityisesti sen vaikuttavuudesta (Nornberg ym. 2016).
Lähteet:
Benartzi S, Beshears J, Milkman KL, Sunstein CR, Thaler RH, Shankar M, Tucker-Ray W, Congdon WJ, Galing S. Should governments invest more in nudging?. Psychological Science 2017;28(8):1041-1055.
Bucher T, Collins C, Rollo ME, McCaffrey TA, De Vlieger N, Van der Bend D, Truby H, Perez-Cueto FJA. Nudging consumers towards healthier choices: a systematic review of positional influences on food choice. British Journal of Nutrition 2016;115:2252-2263.
Cohn S, Lynch R. Falling into a routine: from habits to situated practices. Sociology of Health & Illness 2017 (painossa).
DeCosta P, Moller P, Frost MB, Olsen A. Changing children’s eating behavior – A review of experimental research. Appetite 2017;113:327-357.
Marteau TM, Hollands GJ, Fletcher PC. Changing Human Behavior to Prevent Disease: The Importance of Targeting Automatic Processes. Science 2012;337:1492-1495.
Nornberg TR, Houlby L, Skov LR, Perez-Cueto FJA. Choice architecture interventions for increased vegetable intake and behavior change in a school setting: a systematic review. Perspectives in Public Health 2016;136(3):132-142.
Hetki Ruualle 
2 thoughts on “Tuuppaus – hyviä valintoja tukeva ympäristö”