Lapsilla makumieltymykset ohjaavat vahvasti ruuan valintaa ja sitä, mitä syödään. On tarpeellista ymmärtää kuinka makumieltymykset syntyvät, jotta voi oppia nauttimaan hyvinvointia edistävistä makuelämyksistä. Jokainen päivä saisikin olla herkkupäivä, koska hyvää tekevä ruoka on herkullista ja esimerkiksi pakastetut viinirypäleet toimivat hyvin karkkina. Lasten syömiskäyttäytyminen on tulosta synnynnäisten tekijöiden, oppimisen ja kasvuympäristön keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Kyseessä on… Continue reading ”Et sä siitä kuitenkaan tykkää”
Blog
10 keinoa lisätä lasten kasvisten syöntiä
Lapsen ruokavalion laajentaminen on haaste monelle vanhemmalle. Erityisesti allergisten lasten pitkä lista vältettävistä ruoka-aineista johtaa helposti siihen, että monipuolinen kasvisten syönti on vähäistä. Yleensä lapsen kasvaessa lista kuitenkin lyhenee tai poistuu kokonaan. Vie aikaa tottua uuteen makumaailmaan eikä kasviksista heti tule luonnollinen osa ruokavaliota. Lapsena opitut makutottumukset voivat vaikuttaa vielä aikuisiälläkin, ja ruokavalio jäädä helposti… Continue reading 10 keinoa lisätä lasten kasvisten syöntiä
HYVÄ SYÖMINEN
Syöminen on ihanaa ja hyvässä seurassa vieläkin nautinnollisempaa. Yleensä jotain on pielessä jos syömisestä häviää nautinto tai toisaalta jos elämässä ei ole mitään muita asioita josta saisi mielihyvää kuin ruoka. Mielihyvän puuttuminen itsessään on riski ylipainolle, koska silloin vähäisenkin ruokanautinnon saamiseksi on syötävä aina vain suurempi määrä. Hyvälle syömiselle lähtökohtana on tyytyväisyys omaan kehoon ja… Continue reading HYVÄ SYÖMINEN
Työn ilo – elämän suola
Tarkoitukseni ei ole puhua suolasta, vaikka siitäkin asiaa olisi. Runsas suolan saanti (10 g/päivä) nimittäin lisää kalsiumin eritystä virtsaan ja voi siten heikentää luustoa (Teucher ym. 2008). Eläminen mahdollisimman helposti ja vähällä vaivalla ovat toistuvia teemoja vastaanotolla, kun keskustellaan elintapojen muuttamisesta. Varsinkin silloin, kun puhutaan ruuanlaitosta ja ruuanvalinnasta. Itsekin tykkään arjessa tehdä helppoja nopeita ruokia.… Continue reading Työn ilo – elämän suola
SYÖMISEN TAITO
Hyvään syömiseen sisältyy monenlaisia tekijöitä. Pelkkä ruokalautasen sisältö ei kerro millä asenteella ollaan syömässä. Syömisen taito (Eating Competence) on mitattavissa oleva ominaisuus ja nimensä mukaisesti taito, jonka kuka vain voi oppia. Suomessa vajaalla 60 % koululaisista on tämä taito (Tilles-Tirkkonen ym. 2015). Vanhemmat usein intuitiivisesti opettavat syömisen taidon lapsilleen omalla esimerkillään. Toisaalta vanhemman hyväntahtoinen pyrkimys… Continue reading SYÖMISEN TAITO
HYVÄT SYÖTTÄMISEN PERIAATTEET
Jatkona edelliseen kirjoitukseen on puheterapeutti Leena Raveikon laatima ohjeistus hyvään syöttämiseen. Tämä siksi, että syöttämisestä yleisesti puhutaan, mutta harvemmin sitä opetetaan tai ohjataan. Kuvitus on Sade-Tuulia Koistisen käsialaa. Hänen töitänsä voi käydä katsomassa täältä. Syöttäminen: Tarkista, että lapsi istuu mahdollisimman hyvin tuettuna pystyasennossa, symmetrisesti ja siten, että lihasjänteys on hyvä. Tuo lapsen kädet hartioista eteen.… Continue reading HYVÄT SYÖTTÄMISEN PERIAATTEET
VAUVA OPPII SYÖDESSÄÄN SUUNTAITOJA Puheterapeutti Leena Raveikko
Lapsi opettelee suun alueen sensomotorisia taitoja syödessään. Siksi se, mitä lapsi syö ja miten hän syö, ei ole ollenkaan yhdentekevää. Syömisen tulisi lisäksi tuottaa meille kaikille, lapsille ja aikuisille, mielihyvää ja iloa. Siispä syömisilmapiiri ei ole lainkaan merkityksetön. Vauva (0-6 kk) saa valtaosan ravinnostaan imemällä maitoa rinnasta tai pullosta. Terveellä vastasyntyneellä on valmiudet imemiseen, koska… Continue reading VAUVA OPPII SYÖDESSÄÄN SUUNTAITOJA Puheterapeutti Leena Raveikko
Sormiruokailu vai lusikkaruokinta?
Vauvalle omassa kehossa ja ympäristössä on paljon tutkittavaa ja opittavaa. Vauva on luontaisesti utelias ja sinnikäs oppiminen konkretisoituu monessa asiassa: kääntyminen, ryömiminen, konttaaminen, kävely. Samoin ruokavalion laajentaminen ja ruokailutaidot kehittyvät vähitellen ja muuttavat muotoaan läpi elämän. Kuitenkin tiedetään, että lapsena ja nuorena opitut syömistottumukset säilyvät melko muuttumattomina aikuisuuteen saakka. Lapselle voi luoda hyvät eväät aikuisuuteen… Continue reading Sormiruokailu vai lusikkaruokinta?
Lapsentahtinen sormiruokailu tai kiinteiden aloitus
Lapsentahtinen sormiruokailu on suosiota herättänyt tapa vieroittaa vauva rintamaidosta. Tieteen näkökulmasta siitä tiedetään kuitenkin vielä vähän, ja siksi terveysalan ammattilaiset ovat sen suhteen varovaisia. Tämä on johtanut siihen, että tietoa sormiruokailusta etsitään ja sitä löytyy henkilökohtaisista kokemuksista sekä käytännön tuomasta ymmärryksestä. ”Suusta suuhun” puhutulla viestillä on tapana muuttaa muotoaan ja siksi on hyvä palata siihen,… Continue reading Lapsentahtinen sormiruokailu tai kiinteiden aloitus
Syö nyt edes jotakin
Yhteinen ruokahetki on parhaimmillaan sosiaalinen, mukava yhdessäolon hetki. Keittiönpöydän ääreen kerääntyy lapsen ensimmäinen yhteisö, jonka aktiivinen jäsen hän saa olla. Sen, että lapsi syö, ei tulisi olla joukkoon pääsemisen tai yhdessäolon edellytys. ”Jos et syö, niin poistu pöydästä” – voi olla huono sääntö, jos haluaa lapsen nauttivan ruokahetken sosiaalisesta puolesta. Ruoka ei pääsääntöisesti ole vain… Continue reading Syö nyt edes jotakin