Arjen ruokaelämyksiä lasten kanssa
Joka kodin tarina menee ainakin joskus näin. Silloin on lohduttavaa tietää, että ei ole kiireessään ja kaaoksessaan yksin. Voileivät päivällisen tilalta voivat tosin jäädä helposti tavaksi ja siksi on hyvä tarttua välillä reseptikirjaan saadakseen intoa arkiruokaan. Kuvan tekstin takana on Sara Ask ja Lisa Bjärbo: Kasvisruokaa koko perheelle.
Lapsiperheessä vanhempien tulee puhua, puhua ja puhua keskenään. Kukaan ei lue toisen ajatuksia vaikka toki pienillä eleillä voidaan viestiä. Eleitä vain voi tulkita monella eri tavalla. Jotta lapsi ei pääse tilanteen herraksi, joka vetää vanhempia narusta asiassa jos toisessakin, on vanhemmilla oltava yhteiset toimintatavat. Muuten ruokakasvatuksesta tulee hankalaa ja kovin ristiriitaiset viestit voivat hämmentää lasta.… Continue reading Ruokahetkien yhteiset toimintatavat
Vanhemmuus on aina hyppy tuntemattomaan, vaikka valmistautuisi huolella. Tämän vuoksi elämä lapsen kanssa voi tuntua murenevan loputtomaksi epätietoisuuden viritelmäksi. On hyvä tietää, että kenenkään elämä ei ole täydellistä tai solju eteenpäin ennalta tehtyjen suunnitelmien mukaan. Sitä paitsi, minkälaista täydellinen elämä edes on? Opiskelukaverini taktiikka työssäoppimisjaksoilla oli hymyillä aina silloin, kun ei täysin ymmärrä mitä tapahtuu.… Continue reading The perfect life is a perfect lie
Joulupyhiin, niin kuin kaikkiin juhlahetkiin, liittyy hyvä ruoka ja herkuttelu. Etenkin nyt, kun sokerilla on huono maine, herkuttelu voi herättää vanhemmissa erilaisia tunteita ja sitä kautta erilaisia toimintatapoja. Urheiluhallissa kuultua: Noin 10-vuotias telinevoimistelijatyttö kysyi kymmenen vuotta vanhemmalta valmentajaltaan ”onko siis niin, että joululomalla ei saa syödä karkkia?” Ja vastaus kuului: ”Kyllä, ehdottomasti ei yhtään karkkia”.… Continue reading Herkuttele, ja anna muidenkin herkutella
Kehotyytymättömyys eli negatiiviset ajatukset ja tunteet omaa kehoa kohtaan ovat erittäin yleisiä aikuisilla, nuorilla ja lapsilla. Suomessa alakouluikäisistä tytöistä ja pojista reilusti yli puolet ovat tyytymättömiä kehoonsa. Kehotyytymättömyys vaikuttaa mm. itsetuntoon ja painoon. Ongelmallisen syömiskäyttäytymisen on nähty 11–12-vuotiailla olevan yhteydessä kehotyytymättömyyteen, ylipainoon ja mielenterveyden häiriöihin. Psyykkinen hyvinvointi vaikuttaa edullisesti koululaisten ruokailutottumuksiin, edistäen mm. säännöllistä ateriarytmiä,… Continue reading Kehotyytyväisyys osa hyvää itsetuntoa: RAKASTA KEHOASI
Kuva kirjasta Outi Väisänen & Elvi Rista: SAMASTA PADASTA - Huippuhyvää kotiruokaa vauvalle ja itsellesi www.samastapadasta.fi
Tämän hetken näkemyksen mukaan alle kouluikäisten lautaselle tarvittaisiin lisää tuoreita kasviksia, hedelmiä, marjoja, kalaa ja pehmeää rasvaa. Sokerin ja tyydyttyneen rasvan saantia tulisi vähentää. Tyydyttynyttä rasvaa lapset saavat eniten maitovalmisteista, liharuuista, viljavalmisteista ja rasvalevitteistä. Runsaasti sokeria, suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa sisältävät elintarvikkeet ovat usein napostelutuotteita. Lapset saavat lisättyä sokeria eniten mehuista, jogurtista, suklaasta, makeisista,… Continue reading LASTEN RAVITSEMUKSEN HAASTEET
Ruokakasvatuksen perustana on ymmärtää kuinka lapsi oppii. Oppimisprosessit sisältävät erilaisia vuorovaikutuksen ulottuvuuksia. Kaikki ruokakasvatuksen menetelmät hyödyntävät lapsen luontaista tapaa oppia, koska samoin lapsi oppii ruuista ja syömään. Lapsi on luontaisesti utelias ja kokeilunhaluinen. Lapsi tutustuu pienestä pitäen ympäröivään maailmaan aistiensa avulla.
Hetki Ruualle 